Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic

I hangaia te Titanic kia ora ai i te tutukinga paanga-nui penei i te hinganga ki a ia. Mai i te tiimata ki te mutunga, te ahua nei i whanau mai ia kia ruru ai te ao. He pai nga mea katoa engari he aha te take o tenei kaipuke "korekore", te kaipuke moana nui rawa atu o tona wa, i taka ki te hukapapa i tana haerenga tuatahi i te tau 1912? Ano hoki, me pehea te ao i kite ai he aha te mea e kiia nei ko tana tino morehu morearea morearea moana.

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 1
© Idmb

Whakapono kaore ranei, mai i te tiimatanga, kei te raru etahi he o tenei kaipuke rongonui o te ao, ana koinei te tuhinga:

1 | Ko te Titanic i raru i te aitua mai i te timatanga:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 2
I hangaia i Belfast, Ireland, i te United Kingdom o Great Britain me Ireland, ko te RMS Titanic te tuarua o nga kaitohu moana e toru o te Moana-a-Kiwa — ko te tuatahi ko te RMS Olympic me te tuatoru ko te HMHS Britannic.

E waru nga tangata anake i mate i te hanganga o te kaipuke, engari e rima noa nga ingoa e mohiotia ana: ko Samuel Scott, John Kelly, William Clarke, James Dobbin, me Robert Murphy. I hurahia i tetahi tau tetahi tohu whakamaumahara mo nga tokowaru tangata i Belfast.

2 | He Kite Novella E Whakaatuhia Ana Ko Te Tino Raranga a Titanic:

Te Werawera o Te Titan Morgan Robertson Titanic Tapatapahia
Te Wreck of the Titan: Ranei, Ko te Harakore he mea tuhi na Morgan Robertson (matau) i whakaputa ko te Koretake i te 1898, a i whakahoutia ano ko The Wreck of the Titan i te tau 1912. E whakaatu ana i te kaipuke moana moana no Ingarangi, no Titan e totohu ana ki te Raki. Atlantic i muri i te whakaeke i te hukapapa.

Ko te "Koretake," he pukapuka pukapuka, i tuhia e te kaituhi Amerika a Morgan Robertson, i whakaputaina i te 1898, 14 tau i mua o te rerenga o te Titanic. I waenga i te totohu o te kaipuke paki e kiia nei ko te Titan. Ko te ohorere o te katoa, he maha nga ahuatanga i waenga i te totohu o te kaipuke ki te "Koretake" me te Titanic i roto i te ao tuuturu.

Tuatahi, ko nga ingoa o te kaipuke e rua noa iho nga reta kua riro (Titan vs Titanic). I kiia hoki he orite te ahua o raua, a ka totohu raua tokorua i te Paenga-whawha, na te hukapapa hukapapa. Ko nga kaipuke e rua i kiia he korekore, a, ko te mea pouri, i neke ke atu i te maha o nga poti poti e hiahiatia ana e te ture, kaore nei i tata.

I whakapaehia te kaituhi he tangata matakite ia, engari i whakamaramahia e ia ko nga ahuatanga rereke i hua noa mai i tana maatauranga nui, e kii ana, "Kei te mohio au ki taku e tuhituhi nei, koina anake."

3 | Kaore nga tangata katoa i whakapono Kare te Titanic i Whakaarohia:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 3
Ko te RMS Titanic e whakawhiti ana i te Belfast Lough e ahu atu ana ki te Moana Irish mo ana whakawakanga, Aperira 2, 1912.

E 883 whatianga te roa mai i te kei i muri ki te ihu, a ka wehea tona takere ki nga wehenga 16 e kiia ana he waikore. Na te mea e wha o enei waahanga ka kaha ki te waipuke me te kore e ngaro te rere o te waa, i kiia te Titanic kaore e taea te noho.

Ahakoa te maha o nga taangata i whakapono ko te Titanic he tino korekore, kaore katoa. He matakite, Charles Melville Hays, i matapae ka pa mai tetahi "parekura ohorere." I ngaro ia i roto i te wai.

Ko Hays te perehitini o nga Kamupene Rererangi Nui me nga Kamupene Reriwe Nui o te Moananui a Kiwa, i muri mai ka noho ko te Reriwe a Motu o Kanata, a na reira i tino matatau ki nga kauneketanga hangarau i roto i nga mahi whakawhiti.

Hei ki te morehu, ki a Koronara Archibald Gracie, i whakaaroaro a Hays mena he whakaaro nui te haere tonu ki te hanga kaipuke nui ake me te tere ake. Hei ki ta Gracie, e kii ana a Hays "ko te White Star, te Cunard, me nga Raina Hamburg-American e whakapau kaha ana ki te tohetohe ki a ratau ano kia eke ki runga te rangatira o nga kaipuke whakahirahira, me te tuhi i nga rekoata tere. Kei te tata mai te wa ka tirohia tenei e tetahi aitua tino kino. ”

4 | Nama 13 Kare I Waiho i Te Titanic Ranei:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 4
Ko John Chapman, 37, me Lizzie Chapman, 29, i runga i to raatau moemoea i muri i to marena i te Tihema 26, 1911. Kaore hoki a John i tukuna kia eke ki runga poti ora. Ka huri a Lizzie ki tana hoa ka mea, "Kia ora Mrs. Richards, ki te kore e taea e John te haere kaore ahau e haere." I mate tahi te tokorua.

I te 10 o nga ra o Aperira 1912, ka haerere te RMS Titanic hou i tana haerenga nui mai i Southampton ki New York. I roto i era i runga i te poari 13 nga marena hou kua moea e a raatau moemoea, 8 o ratou kei te akomanga tuatahi. Nga Korero Aroha Titanic ko te pukapuka e whakaatu ana i nga korero pono o era 13 hoa marena.

5 | Kaore he Ngeru I Te Titanic:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 5
I a RMS Titanic tana ake ngeru mana, i tapaina ko Jenny, i kiia nei he kopare mo te poti, i awhina ki te pupuri i te nuinga o nga kiore me nga kiore. Engari kaore a Jenny i tae atu ki te poti i te wa o te parekura.

I purihia nga ngeru ki runga ki te whakahaere i nga kiore i te kaipuke na te mea ka kite ratau i te huarere kino. Engari e kii ana te korero puru i puritia nga ngeru ki te kaipuke me te whakapono ka waimarie ratou i tenei haerenga. Mena ka makahia ratou ki te moana, ka whakaponohia ka totohu te kaipuke na te tupuhi o te tupuhi ka kanga ranei mo nga tau e iwa mena ka kore te kaipuke e totohu. Engari ko te patai he ngeru a Titanic?

Jenny, ko te ngeru te miihini waimarie o te kaipuke. Ko Jim Mulholland i tiaki i a ia i te kitenga atu i a ia e whakarere ana i te kaipuke me ana tamariki i mua o te wehenga o te kaipuke i te tauranga. Na tenei ka waiho ma te hangarau a Titanic kaore he ngeru.

6 | Ko te Titanic e kawe ana i te whaea o te whaea kua kanga.

Ko tetahi korero e kii ana i puta te parekura na te mumura kanga a Titanic i kawe mai i Southampton ki New York.

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 6
Ko te Pirinihi o Amene-Ra i noho mo nga tau 1,500 i mua o te Karaiti. Ka mate ana ia, ka whakatakotoria ia ki roto i te kaawhena rakau whakarakei, ka tanumia ki roto i te ana i Luxor, i te pareparenga o te Naera.

Ko te sarcophagus a te Pirinihi Amen-Ra i tanu hohonu ki roto i te pouaka i Luxor, i te taha o te Naera. I muri mai i nga tau 1880 ka kitea ia mai i te keri ka hokona e nga Ingarihi tokowha. Engari i roto i nga ra e whai ake nei, ka mate poka ke katoa nga tangata tokowha.

I te mutunga ka huri te Sarcophagus i etahi ringa, ka pa te aitua me te mate ki nga taangata hei whakahaere i taua mahi. Ka mutu, na tetahi tohunga whaipara tangata o Amerika i hoko, ka tukuna te whaea ki New York i runga i te Titanic, i wehe atu i te tauranga mai i Southampton. Ana e mohio katoa ana tatou ki nga mea i pa ki te kaipuke i muri mai i te po i te 15 o nga ra o Aperira, 1912.

Heoi, ko tenei korero e tautohetia ana mo nga meka o te kaupapa, i te 1985, ko Charles Haas, te perehitini o te motu Titanic Historical Society, i uru atu ki nga whakaaturanga kawenga a te kaipuke me nga tohu uta uta. Kare i kitea e ia tetahi mummy i roto i taua raarangi kaipuke.

7 | I Whakakahoretia Te Waka Whakamaauora Kua Whakaritehia I Raro I Nga Mea Kino:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 7
Papa Whakahau o te Titanic

Ko te akoako waka tere i whakaritea i te ra i pakaru ai i whakakorea mo nga take e noho ngaro tonu nei. Ko te whakatau ki te whakakore i te akoako na Kapene Edward Smith i whakatau. Ko te akoako whakahiato, i etahi wa ka kiia he kohinga kaipuke whakaora, he ako ranei mo te poti, he mahi whakahirahira e whakahaerehia ana e nga kaimahi o te kaipuke i mua i to haeretanga o te haerenga.

8 | E Ono Nga Whakatupato I Karahia I Mua I Te Huringa:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 8
Ko te kaipuke nui "korekore" i aro ki nga whakatupato o nga huka bergs i te takiwa, he tere te rere, i pa atu ki te hukapapa na te mea kaore e taea te huri tere, ka totohu. Ko te nuinga o nga kaihihi i mate, i te waahanga nui na te mea kaore i rahi nga poti whakaora.

E ono nga whakatupato aipio i roto i te korero i mua o te tukinga. Ko te mea nui, ko te whakatupato a te hukapapa tino nui kaore i tae atu ki a Kapene Edward Smith na te koretake o te kuhimua MSG, te tikanga mo te Ratonga Ratonga Maatau. Ma tenei kupu whakaraupuputu e kii ai te rangatira ki te whakaae ake ki te rironga mai o te korero. Na te mea kaore i a ia te kuhimua MSG, kaore i whakaarohia e te kaiwhakahaere reo irirangi matua te korero nui.

9 | Ko Te Karu Karu a Te Kaipuke I Raka Atu Roto I Roto:

Ko te titiro a te kaipuke me whakawhirinaki ki ta ratau tirohanga anake - kua raka nga karu karu o te kaipuke ki roto i tetahi kaapata kaore e kitea e te tangata he ki.

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 9
Te Titanic whai muri i te tukinga ki te hukapapa. (Whakaahua Whakairoiro)

Ko nga kaitirotiro o te kaipuke, Frederick Fleet me Reginald Lee, kaore i uru ki nga karu torotoro i te wa e haerere ana, na reira kaore i tino kite. Kaore nga kaimahi i kite i te hukapapa i te wa tika. E 37 hēkona noa iho e kiia ana kua pahemo mai i te kitenga mai o te hukapapa tae noa ki te tukinga o te Titanic me te hukapapa.

Ko te apiha tuarua o te kaipuke i whakakapihia i te meneti whakamutunga, ana kua wareware ki te tohatoha i te ki o te kaaka e tuu ana nga karu o te kaipuke. I ara ano te matua i te maakete i te tau 2010, i hokona atu ai mo te $ 130,000.

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 10
Frederick Fleet

I kite a Frederick Fleet i te hukapapa whakamate ka whakatupato i te piriti. Te mea pe'ape'a, i te mutunga o tana whakatupatotanga. I tere rawa te kaipuke ki te karo i te tutukitanga. I ora a Fleet i te hingatanga o te Titanic, engari kaore i a ia ake te pouri. Whai muri i te matenga o tana wahine i muri noa iho o te Kirihimete i te 1964, ka peia ia e tana taokete ka whakairihia ia ki te maara.

Ko te urupa o Fleet kaore i tohua kia oti ra ano te Titanic Historical Society te whakatuu i tetahi pou maana mo ia i te tau 1993. Te ahua nei kaore i te tino tau tona wairua. I kii nga Kaititiro i kite ia i a ia e tiaki ana i te whakaaturanga a Las Vegas's Promenade Deck, akene he he na tona hara ki te mataara, ahakoa i muri ake nei.

10 | He Korero Whakaata?

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 11
Ko te hukapapa he whakapae kua totohu te RMS Titanic. Ko tenei hukapapa i whakaahuatia e te rangatira nui o te raina a Prinz Adalbert i te ata o te Paenga-whawha 15, 1912, i etahi maero noa ki te tonga o te wahi i heke ai te "Titanic". Kaore ano te kaiwhakahau kia rongo mo te Titanic. Ko te mea i aro atu ki a ia ko te pania o te peita whero i te taha o te papa o te berg, e tohu ana kua tutukihia e ia me tetahi kaipuke i roto i nga haora tekau ma rua kua hipa.

Na te pohehe o te whatu i aukati te kite i te hukapapa i te waa tika. Hei ki te kaikorero korero a Tim Maltin, ko nga ahuatanga o te rangi i te po i totohu ai te kaipuke i kaha ake ai te mahi - na te mea ka kaha ke i te hukapapa. Ma tenei pea te take i kore ai e kitea te hukapapa kia tata ra ano te kaipuke ki te huri noa.

11 | He Ahi Na Te Kaipupuri I Whakamate:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 12
RMS Titanic i mua o te wehenga atu ki Southampton a te 10 Aperira 1912.

He taunakitanga hou e kii ana he ahi i te takere o te kaipuke i mate te kaipuke. E ai ki te pakipūmeka "Titanic: Nga Taunakitanga Hou," ko te ahi i runga i te kaipuke i mua o te wehenga atu tera pea kua mate tenei mate. Ko te kairipoata a Senan Molony e kii ana kua ngoikore rawa te maitai na te kaha o te ahi i te takere o te kaipuke. I mura te ahi ki te mahana 1,800 nekehanga Fahrenheit mo nga wiki e toru i mua o te wehenga o te kaipuke.

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 13
Ko te Arawhata Nui o te Orimipia me te karaka rongonui, i whakaarohia he orite ki te Titanic. Ko te whakaaturanga Titanic i Las Vegas he ripoata mai i nga kaimahi me nga manuhiri o tetahi wahine wairua kee me te kakahu pango e haereere haere ana, e heke ana i te arawhata nui.

12 | E 20 anake nga poti ora i mauria e te Titanic:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 14
705 noa o nga 2,223 paihikara me nga mema o nga kaimahi i whakaorangia.

I taea e te Titanic te kawe 64 poti kaipuke engari 20 anake i mau ki te pupuri i tana waahi papai. Ko te nuinga o nga poti whakaora mai i te Titanic kaore i whakakii i te nuinga o nga kaitautoko ka taea te pupuri. 28 noa nga taangata i eke ki te poti tuatahi, engari he waahi ki te kawe 65 nga taangata. Neke atu i te haurua o nga taangata i ora ki te whakamahia nga waahi katoa i runga i nga poti whakaora.

He iti iho i te hautoru o nga taangata katoa i eke ki te kaipuke i ora. 705 noa o nga 2,223 paihikara me nga mema o nga kaimahi i hoki mai ki te kaainga. Ko etahi 61% o nga kaipaihi i ora ko nga manuhiri o te akomanga tuatahi. He iti iho i te 25% o nga kaihihi tuatoru i ora.

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 15
Ko te mahi whakamiharo a Charles Herbert Lightoller i ora ai mo etahi atu rau rau i te WWII.

Ko Charles Herbert Lightoller te apiha tuarua i runga i te Titanic, he apiha whakapaipai Royal Royal. Ko ia tetahi o te hunga tokoiti i noho ki runga i te papa a tae noa ki te mutunga i te totohu o te Titanic. I mau ia ki raro o te wai tae noa ki te pupuhi o te puera i pupuhi ai ia, a ka ora ka piri atu ki te raima piapapa. I muri mai ka tohaina ia ki te WWII ka awhina i te neke atu i te 120 nga taane mai i Dunkirk.

13 | I Tukuna Te Waapu Ora Tuatahi I Nga wa Nei:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 16
E 2 haora me te 40 meneti te Titanic ki te totohu.

Ko te poti whakaora tuatahi i tukuna i te haora i muri mai o te hingatanga o te aipani. Akene he ahua noa ki te kaipuke te tuku wawe i nga poti whakaoranga mo te pakaru o te takere. Heoi, kaore i tukuna e te Titanic tana poti whakaora tuatahi kia pau ra ano te haora.

E 2 haora me te 40 meneti te Titanic ki te totohu. I roto i tana ripoata tuatahi mo te aitua, i puta i te New York Times te upoko korero e kii ana i totohu te Titanic e wha haora i muri i tana patunga i te hukapapa. Kaore i mohio te iwi whaanui kua tere te totohu o te kaipuke.

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 17
Ko te morehu o Titanic, ko Katherine Gilnagh, 16 ona tau i te totohu o te Titanic, kaore i mohio ki te kaha o te ahuatanga o te kaipuke kia tae ra ano ia ki New York. I mahara ia ko te heke ki nga poti whakaora ka kohia e tetahi atu kaipuke he waahanga katoa o te haerenga.

14 | I kanga te Titanic SS California:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 18
SS California i tana haerenga. Ko nga mura o te pouri ka pana i nga meneti katoa mai i te Titanic e totohu ana kia aro mai nga kaipuke e tata mai ana. I tukuna tonutia e nga kaiwhakahaere reo irirangi te tohu tohu pouri CQD ka whakapiri atu ki etahi atu kaipuke ki te tono awhina. He maha i whakautu, ko RMS Carpathia te mea tata, 93 km te tawhiti. Ahakoa i peia i tana tere tere 17 kn, e wha haora te roa kia tae ki te Titanic totohu. I tera taha, i whakatupatohia e SS Cal Californiaian a Titanic mo te huka i etahi haora i mua atu o tenei parekura. I te 23:30, 10 meneti i mua i te tukinga a Titanic i te hukapapa, ko te kaiwhakahaere reo irirangi anake o California, ko Cyril Evans, i kati i tana waahi mo te po ka haere ki te moenga. Mena i noho te kaiwhakahaere reo irirangi o California ki tana pou i te tekau ma rima meneti te roa, he rau pea nga oranga kua ora. He haora neke atu i te haora i muri mai, ka kite te Apiha Tuarua o California o Herbert Stone, e rima nga toka ma kei te pupuhi i runga ake o te kaipuke kua tu. Kaore ia i tino mohio he aha te tikanga o nga toka, ka karanga ia ki a Kapene Ariki, e okioki ana i te teepu, ka whakaatu i te kitenga. Kare a Lord i mahi i runga i te purongo, engari i raruraru a Stone. "Kaore te kaipuke e pupuhi noa nga tākirirangi ki te moana," ka korero ia ki tana hoamahi.

E mohiotia ana te SS California no te mea kua tata ia (tata ki te 16 ki te 19 km) te Titanic i te wa i totohu ai, engari kaore i awhina ki a ia kia roa rawa ra. He maha nga piiraa whakatau kino i kore ai te California e awhina i nga Titanic: I tutakina te reo irirangi o te kaipuke mo te po i te wa i pa ai te Titanic ki te hukapapa, a, i te oho ake o te rangatira o te kapura i te timatanga o te Titanic, ka whakaarohia e ia he putunga ahi noa. I te wa i puta mai ai nga korero a te SOS, kua roa. E toru tau i muri o te Titanic, ka totohu ano te California. I te marama o Noema 1915, ka whakaekehia te kaipuke e te kaipuke rererangi Tiamana i te wa o te WWI.

15 | Miss Unsinkable Violet Jessop:

Violet Jessop Miss Kore Whakaaro
Miss Miss Unsinkable Violet Jessop

Ko Violet Constance Jessop te kaitiaki o te kaitao moana me te nehi i te timatanga o te rautau 19, e mohiotia ana i ora i nga totohu kino o te RMS Titanic me tana kaipuke tuahine, te HMHS Britannic, i te tau 1912 me te 1916. Hei taapiri, i eke ia ki runga i te Whutupaoro RMS, te tuakana o nga kaipuke tuahine tokotoru, i te tukinga atu ki te kaipuke pakanga o Ingarangi i te tau 1911. E mohiotia whanuitia ana a ia ko "Miss Unsinkable." Pānuitia atu

16 | Ko te Pakanga o Te Titanic Ka Ngaro Ake Nei:

Nga muna pouri me etahi korero paku-mohiotia i muri o te aitua Titanic 19
Ko te kopere o te RMS Titanic i pakaru, i whakaahuatia i te Pipiri 2004.

I roto i nga tau kua roa, he maha nga tiima i anga ki te rapu i nga pakaru o te pakaru o Titanic rongonui. I hiahia ano tetahi kaimanaiao ki te kawe i tana makimaki kararehe, ko Titan te ingoa, ki te miihana ki te rapu i te parekura! He 70 tau te roa ka kitea e te hunga torotoro te Titanic.

Ko Henrietta Mann, i kite i tetahi mea rereke mo te pakaru o Titanic, i kii ka pakaru rawa te Titanic i te tau 2025. Ko nga toenga o te Titanic ka ngaro katoa i te tau 2030, na te mea he "hiakai" huakita i te rire o te moana. e kai nei i nga toenga paru.

Ko nga toenga o te Titanic kei raro o te moana ka kainga katoatia e nga momo huakita kai waikura Halomonas titanicae. Ka taea e ia te piri ki nga papa maitai a ka hanga i nga rusticle ka kitea i runga i te takere o te toenga.

Ki to whakaaro ko enei huihuinga rerekee katoa i taatahi noa? Ranei, i tetahi waahi i hono te hononga i waenga i a ratau kua tohu i te mutunga o te Titanic?