Mars oli kerran asuttu, mitä sille sitten tapahtui?

Alkoiko elämä Marsilla ja sitten matkusti Maalle kukkimaan? Muutama vuosi sitten pitkään keskusteltu teoria, joka tunnetaan nimellä "panspermia", sai uuden elämän, kun kaksi tutkijaa ehdotti erikseen, että varhaisesta Maasta puuttui joitain elämänmuodostukseen välttämättömiä kemikaaleja, kun taas Marsilla oli niitä todennäköisesti. Joten mikä on totuus Marsin elämän takana?

Tutkittuaan Marsia vuosikymmeniä tutkijat myöntävät, että on olemassa suuri mahdollisuus, että asteroidin tai komeetan isku muutti Punaisen planeetan kohtalon. Maahan verrattuna Mars on täynnä iskukraatereita, mikä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon Marsin epäsuotuisa sijainti aurinkokunnassamme, aivan asteroidivyöhykkeen vieressä.

Elämä Marsissa
Mars - punainen planeetta. Marsin pinta ja pöly ilmakehässä. 3D -kuva. © Kuvaluotto: Pitris | Lisensoitu osoitteesta Dreamstime Inc. (Toimituksellinen/kaupallinen käyttö Arkistokuva)

Tämän seurauksena asteroidit lyövät jatkuvasti Marsia, ja toisin kuin Maalla, Marsilla ei ole suurempaa kuuta suojaamaan sitä saapuvilta asteroideilta.

Kun katsomme aikaa taaksepäin, tiedämme, että suuret avaruuskivet ovat vaikuttaneet maapalloon aiemmin, ja jotkut näistä vaikutuksista ovat saattaneet muuttaa planeettamme historian kulkua.

Mars oli kerran asuttu, mitä sille sitten tapahtui? 1
NASAn Shuttle Radar Topography Mission STS-99: n kuva paljastaa osan kraatterin halkaisijaltaan 180 km (110 mailia) olevasta renkaasta. Kraatterin kourun ympärille kerääntyneet lukuisat cenotit (sinkholes) viittaavat esihistorialliseen valtameren altaan iskun aiheuttamaan masennukseen. © Kuvaluotto: Wikimedia Commons

Chicxulubin iskukraatteri, joka sijaitsee Meksikon Jukatanin niemimaalla (katso kuva yllä), on yksi parhaista esimerkeistä, joista tiedämme, ja joidenkin asiantuntijoiden mielestä se oli dinosaurusten sukupuuton ensisijainen syy.

Onko mahdollista, että Marsissa voi tapahtua jotain vastaavaa, jos jotain vastaavaa tapahtuisi maan päällä? Marsilla löysimme kiehtovan iskukraatterin Lyotin alueelta, jonka halkaisija on noin 125 mailia.

Mars oli kerran asuttu, mitä sille sitten tapahtui? 2
Lyot on suuri rengaskraatteri Vastitas Borealis -alueella Marsissa, joka sijaitsee 50.8 ° pohjoisella leveysasteella ja 330.7 ° länsipituudella Ismenius Lacus -neliössä. Sen halkaisija on 236 km. Sen nimi viittaa Bernard Lyotiin, ranskalaiseen tähtitieteilijään (1897–1952). © Kuvaluotto: Wikimedia Commons

Tämän iskukraatterin koko osoittaa kuinka voimakas isku oli, ja se voi olla yksi tärkeimmistä syistä, miksi Mars on nyt ”aavikko”.

Tämän komeetan vaikutus olisi voinut tuhota Marsin planeettajärjestelmän. Se olisi ollut katastrofaalinen tapahtuma maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen kannalta. Onko mahdollista, että Marsilla oli elämää kauan ennen kuin se menetti ilmakehänsä?

Jopa sivilisaatiot, jotka kerran kutsuivat Marsia "kodiksi", ovat nyt sukupuuttoon kuolleita. Jos näin on, minne marsilaiset katosivat? Selvisivätkö he hengissä? Pystyivätkö he pakenemaan ennen katastrofia? Onko Mars jollain tavalla yhteydessä Maahan? Nämä ovat vain muutamia monista kysymyksistä, joihin on vastattava.

Mars oli kerran asuttu, mitä sille sitten tapahtui? 3
Alien-planeetan scifi-tausta, 3D-digitaalisesti piirretty kuva. © Kuvaluotto: Cobalt88 | Lisensoitu osoitteesta Dreamstime Inc. (Toimituksellinen/kaupallinen käyttö Arkistokuva)

Viking I saavutti tavoitteensa, Marsin, 20. heinäkuuta 1976 kymmenen kuukauden matkan jälkeen Maasta. Valokuvat, jotka Viking I palasi maan päälle, olivat upeita, ja jotkut niistä paljastivat, että Mars ei ollut niin erilainen kuin Maa.

Jotkut Marsin alueet, kuten Kuolemanlaakso, ovat samanlaisia ​​kuin maapallon paikat. Suoritettuaan erilaisia ​​testejä etsiessään elämää Marsista, Viking I: n tarina muuttuu jännittävämmäksi. Viking I palautti kiistanalaisia ​​tuloksia.

Tohtori Gil Levin loi yhden Viking -koettimen testeistä, joka oli melko ”helppo” testi. Hän selitti, että mikro -organismit, kuten sinä ja minä ja kaikki muu, hengittävät ja sitten hengittävät hiilidioksidia.

NASA keräsi pienen näytteen Marsin maaperästä ja sijoitti sen pieneen astiaan, jota tutkittiin viikon ajan putkien sisällä olevien "kuplien" merkkien varalta, ja sitten tapahtui jotain odottamatonta seitsemän päivän kuluttua.

NASAn standardien mukaan Marsin elämän testi oli positiivinen, koska "kuplia" nähtiin Viking I -säiliössä. Muut testit, joilla oli eri kriteerit, olivat negatiivisia, kun taas yksi testi oli positiivinen koko elämän ajan.

NASA valitsi tässä tapauksessa varovaisuuden ja totesi: "Marsin elämälle ei ole vahvistusta." Joidenkin tutkijoiden mukaan Marsilla oli aiemmin Maan kaltainen ilmapiiri, mutta se hävitettiin 65 miljoonaa vuotta sitten.

Tämän teorian lisäksi on aiemmin spekuloitu, että aikaisemmin Marsia asuttanut sivilisaatio on saattanut paeta Maalle etsimään turvasatamaa. Joten, kelpaako me nyt etsimämme "marsilaisiksi"?

Mars oli kerran asuttu, mitä sille sitten tapahtui? 4
Ydinaseiden testi Bravon linna 1. maaliskuuta 1954. © Image Credit: US Department of Energy

Jotkut tutkijat väittävät löytäneensä vahvat todisteet kadonneista sivilisaatioista Marsilla ja että he ovat saattaneet havaita Marsin ilmakehässä ydinsignaalin, joka vastaa Maan ydinkokeen jälkeen.

Tutkijoiden mukaan todisteita Xenon-129: stä löytyy valtavista määristä Marsista, ja ainoa tunnettu prosessi, joka tekee Xenon-129: n, on ydinräjähdys. Onko tämä vain yksi esimerkki siitä, kuinka Mars ja Maa ovat samankaltaisia? Vai todistaako se, että Mars oli aikoinaan hyvin erilainen paikka?